Olen viettänyt tänään sairaslomapäivää flunssan kourissa ja katsonut sohvalla maaten kolme keskenään hyvin erilaista elokuvaa. Vuoden saldoni on 79 elokuvaa 16.4. mennessä, mikä merkitsee sitä että olen selvästi jäljessä viime vuodesta. Silloin olin katsonut 79 elokuvaa jo 4.4. Täytyypä katsoa, saisiko tahtia kiristettyä.
77. Sean Anders: Sex Drive (DVD) ***½
American Pien ja Road Tripin inspiroima teiniseksikomedia oli aamupäivän positiivinen yllätys. Tässä lajityypissä ei ole ilmestynyt enää aikoihin onnistuneita teoksia, mutta kirjaan nimeltä All the Way perustuva tarina on sekä oikeasti hauska että myös sopivissa kohdin sydämeenkäyvä. 18-vuotias poika alkaa ymmärrettävästi olla epätoivoinen kun ei tuohon kypsään ikään mennessä ole vieläkään ehtinyt menettää poikuuttaan ja lähtee pitkälle road tripille tapaamaan netistä löytämäänsä tyttöä (tai mahdollisesti tytöksi tekeytynyttä irstailijamiestä...) tämän annettua ymmärtää, että olisi valmis menemään "all the way" mikäli komistus vain ilmaantuu paikalle. Näin yksitasoiseksi ei tarina jää, vaan matkan varrella tehdään hauskaa pilaa yhteiskunnan ilmiöistä ja opitaan tietenkin siinä sivussa myös tunteiden merkitys intiimeissä suhteissa. Erittäin viihdyttävä ja monesti ääneennaurattava elokuva, josta katsoin suomi-DVD:n mutta jonka aion hankkia seuraavaksi blu-raynä.
78. Gregory M. Wilson: The Girl Next Door (DVD) ***½
Laidasta toiseen. Samaan kauhistavaan tosielämän rikostapaukseen kuin viime vuonna teattereissakin käynyt An American Crime perustuva kauhudraama toi etäisesti mieleen viime vuoden ehkä parhaaksi jäävän elokuvan Marttyyrit: jälleen ollaan kellarissa kiduttamassa nuorta naista ilman erityisen järkevää syytä. Tosin tästä elokuvasta puuttuvat Marttyyrien muut tasot. Vuoteen 1958 sijoittuvassa tarinassa mieleltään selvästi epävakaa yksinhuoltajaäiti kohdistaa vihansa huollettavakseen jääneisiin siskoksiin, joista vanhempi päätyy lopulta paitsi hänen, myös naapuruston lapsien kidutettavaksi talon kellariin. An American Crime osasi taustoittaa ja motivoida tarinan paremmin; The Girl Next Door kertoo tarinan kaunistelemattomammin ja menee lopussa huomattavasti pidemmälle julmuuden kuvauksena. Kokonaisuutena An American Crime jää silti elokuvista paremmaksi, vaikka ei tämäkään huono ole.
79. Gregory Hoblit: Primal Fear (Blu-ray) ****½
Amerikkalaiset ovat uusineet elokuvan alun perin tyylikkään kansitaiteen aivan uskomattoman mauttomaksi, mutta itse elokuva on tietenkin yhtä briljantti kuin aina ennenkin. Richard Geren tähdittämä oikeussalidraama on yksi lajityyppinsä kirkkaimmista helmistä ja vaikka joku ei pitäisikään elokuvan loppukäänteestä rautalangasta vääntämisineen, lienee silti vaikea kiistää sen ansioita äärimmäisen sujuvana trillerinä, joka kuvaa kiinnostavasti ja havinnollisesti sekä amerikkalaisen oikeusjärjestelmän toimintaa että yhteiskunnan taustalla vaikuttavia (tässä tapauksessa fiktiivisiä) korkean tason intressiristiriitoja. Gregory Hoblitista ei koskaan tullut kovin vakuuttavaa ohjaajaa, mutta tässä hänellä on käsissään niin äärimmäisen vahva lähdemateriaali, ettei sen kanssa voinut mitenkään epäonnistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti